Yhdeksän vuoden konservatiivikausi päättyi – mutta vaikutukset yhteiskuntaan korjautuvat hitaasti

Kun Suomessa  Sipilä-Bernerin  hallitus  on viemässä maata  neoliberaalisiin ratkaisuihin, Kanadassa vaalijärjestelmä  näyttää  yhdeksän vuoden jälkeen mahdollistaneen  päinvastaisen suunnan.

Harper ehti jättää voimakkaan jäljen  Kanadan lainsäädäntöön ja yhteiskuntanormeihin – eikä paluu entiseen kaikilta osin  ehkä tapahdu.   Miten lie   rehabilitaatio   Suomessa  sitten joskus, kun keskusta on taas löytänyt  Santeri Alkion…

Pisimmälle  saattaa vaikuttaa  Haperin päätös muuttaa  Kanadan tilastokeruuta, joka  paljolti tapahtuu väestönlaskennoissa (census).  Kysymyksiä  karsittiin siten, että mm köyhyystilastoista tuli aiempaa epäluotettavampia.  Kanadan tilastokeskuksen pääjohtaja  erosi protestina, mutta  erolla ei  tietenkään ollut käytännön vaikutusta.  Kun luotettavia köyhyystietoja ei ole, kritiikki eriarvoisuuden lisääntymisestä on epämääräisempää.

Samanlaista virkamiesrohkeutta oli  sikäläisessä  Liikenne- ja viestintäministeriössä.   Harper oli käynyt  lounastamassa  Rupert Murdochin kanssa  ja samalla  sopinut  ”Fox News Northin”  aloittamisesta.  Virkamiehet kuitenkin jarruttivat toimilupaa eikä  Fox  saanut heti  hallituksen haluamaa ykköslinjan  kanavapaikkaa.

Perinteisesti arvo-vapaamielinen Kanadan julkisen palvelun radio- ja tv-yhtiö  CBC  joutui  heti tuoreeltaan  Harperin hampaisiin. Siksi se Fox Northin oli pikaisesti  saatava.   CBC  on  Kanadassa  suoraan budjettirahoituksessa  ja  yhtiön määrärahojen supistaminen oli helppoa.  Yhtiöön istutettiin tietenkin myös  hengenheimolaisia  johtajatehtäviin.  Kaupallisen CTV:n politiikan toimittajan  Harper sensijaan palkitsi  ylähuoneen  tuolilla.

Käsiaseita  Kanadassa  valvotaan tehokkaasti, mutta pitkäpiippuisten  aseiden kontrollia  Harper vähenti.

Harperilla oli monta särmää,  kovia  arvoja  edustava konservatiivi on samalla vakaumuksellinen  fundamentalistikristitty (helluntaiseurakunta).  Israelin tukeminen oli niin keskeistä, että hän mielummin  jätti väliin  Kanadan  vuoron  turvallisuusneuvostossa.

Arvokonservatiivisuuden ohella  Harper edusti  uusliberalistisia  – tai pohjoisamerikkalaisittain neokonservatiivisia – talousarvoja.  Hän hehkutti  Kanadassa olevan ”maailman joustavin työvoima”.   Ammattiliittojen  asema  on ollut perinteisesti heikko,  esimerkiksi Ontariossa  liitto saa edustaa yrityksessä, vain jos pääsee äänestyksessä  sisälle  – ja  selviää uusintaäänestyksestä puolen vuoden kuluttua. Kaikilla aloilla  ei ole minkäänlaista ay-edustusta.

Kanadan terveydenhoito on  Suomessa  terveyskeskuksiin tukeutuneelle  uskomatonta, myönteisessä mielessä.  Raha seuraa  potilasta ja valtion kortilla voi mennä minne haluaa.  Palkkion periminen potilaalta on rikos paitsi  joistakin terveysturvan ulkopuolelle jätetyistä toimenpiteistä.  Harper ei tohtinut  ajaa  systeemin heikentämistä,  mutta  kun  USA:n republikaanit  parissakin vaalikampanjassa ovat varoitelleet  ”Kanadan sosialistisesta terveydenhuollosta”  Harper ei  mitenkään maansa ratkaisuja  puolustanut.

Kolme uudelleenvalintaa  tietenkin todistivat, että  Harperin linjalla oli kannatusta.   Keskiluokka  sai  tuloveroalennuksia.  ”Hyväntekeväisyysjärjestelmä”  on myös  laajasti keskiluokassa hyväksytty.  Yhteiskunnan turvaverkon sijasta toimii  chariteja, joille annetuista avustuksista  saa  verohelpotuksia.  Siinä sivussa  hyväntekeväisyydestä on tullut teollisuus, jossa  lahjoittaja  saa verovähennyksen ohella myös kickbackkia,  systeemi ottaa osansa kuorman päältä  – ja  lopulta  kohteet – esimerkiksi yliopistot ja monet sairaalat –  saavat paljon vähemmän kuin alun perin on annettu.

Harper oli  kuitenkin poliittisesti pragmaattinen. Vaikka hän alun perin  2006 tuli valtaan mm  tasa-arvoista avioliittolakia (säädetty 2004)  vastustamalla ja lupaamalla uusintaäänestyksen,  hän huolehti siitä, että lakia ei vahingossakaan avattaisi.   Riittävästi  konservatiiviedustajia  ohjeistettiin kävelemään ulos äänestyksen ajaksi.

Olleessaan vähemmistöhallituksena  2006-2008   Harper  tarpeen tullen tukeutui demareihinkin.  Siten työttömyysturvaa parannettiin tilapäisesti  muistaakseni pariin sataan päivään. Taustalla olivat myös autoteollisuuden suuret irtisanomiset. Sittemmin ”EI”  (Employment Insurance)  putosi  taas  entiselleen.

Mainokset
This entry was posted in Uncategorized by Juhani Niinisto. Bookmark the permalink.

About Juhani Niinisto

SIIS KUKA? Juhani Niinistö oli Suomen ulkomaanradion (Yle Radio Finland) päällikkö 1980-2005, sanomalehti Vapaan Sanan päätoimittaja Torontossa 2006-2011. Ennen Kanadaan menoa vuoden ajan Säynätsalon Sanomien (Säykki-lehden) sivutoiminen päätoimittaja. Vuodesta 2014 kirjoittaa uutisia kansainväliselle uutistoimistolle Helsingissä. WHO? Juhani Niinisto is a Finnish journalist with a long career in news about Finland for international audiences. He was in charge of the multi-lingual Radio Finland (international service of YLE) 1980-2005, worked as the editor in chief in the Toronto (Ontario) based Vapaa Sana 2006-2011. Since 2014 a contract newswriter for Xinhua in Helsinki. The site saynatsalo.net reflects i input for the Jyvaskyla town paper Säynätsalon Sanomat since 2004, incl one year as the editor, before moving to Canada.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s