Töihin Kanadaan, mutta millaisiin olosuhteisiin?

Kanada tarvitsee ja haluaa muuttajia. Suomessa käsite ”maahanmuuttaja” on painottunut tarkoittamaan hädänalaisina  maahan tulleita. Kanadassa pakolaiset ovat kuitenkin vain pieni osa tulijoista. Pääosa muuttajista  saapuu Kanadaan  paremman taloudellisen menestyksen toivossa. Hyvin monet ovat lähtömaissaan varakkaita ja pitkällekin koulutettuja. Kanada on asettanut siirtolaiseksi hyväksymiselle koulutus- ja varakkuuskriteereitä. Siirtolaisina maahan tulleilla on oikeus tuoda myöhemmin sukulaisiaan Kanadaan.

Suomesta  on Kanadaan muutettu  viime vuosikymmeninä  yleensä asiantuntijatehtäviin, ellei sitten ihmissuhdepohjaisesti.   Jos  Kanadaa  harkitsee,  on muistettava yhteiskunnan turvaverkon ohuus (terveydenhoitoa lukuunottamatta) ja  työlainsäädännön ”kovuus” Suomeen verrattuna  ja  se, että provinssien välillä on Kanadassa  eroja.

Mutta Kanada voi olla koulutetulle suomalaiselle hyvä mahdollisuus, jos lapsia ei ole suunnitteilla tai heidän ylemmästä koulutuksestaan ei aiota kantaa huolta (ja lasten hyvin kallis koulutus ei siten kaada taloutta) ja jos ammattitaito on helposti toiseen maahan siirrettävää sekä vielä kielitaitokin hyvä. Ranskaa vaaditaan vain Quebecissä.

Hyvin koulutettu ja vieraana kielenä vain englantia osaava suomalainen voi sopeutua Kanadaan nopeammin ja helpommin kuin sellaiseen EU-maahan, jossa englanti ei ole pääkieli. Muutto vaatii kuitenkin  monimutkaisen lupaprosessin. Hakija voi yleensä  selvittää  omat todelliset mahdollisuutensa  jo asiaan perehtyessään. Kanada  voi kuitenkin  muuttaa  hyväksymiskriteereitään hakemuksen ollessa vireillä.

Terveydenhoito on perustasolla Suomea saatavampi, mutta toisaalta lasten koulutus maksaa paljon ja muutoinkin yhteiskunnan mukaantulo on suppeaa. Tasa-arvossa Kanada on Suomea edellä, avioliittolakikin on ollut siellä sukupuolineutraali jo kymmenisen vuotta. Näistä aiheista tuonnempana.

Kanada kilpailee koulutetuista nuorista muuttajista mm Australian kanssa. Vuosittain noin 250 000 etukäteen hyväksyttyä siirtolaista muuttaa Kanadaan, pääasiassa Aasiasta ja Itä-Euroopasta. Nämä ovat pysyvät oleskeluoikeudet Kanadaan saaneita. Työluvilla määräaikaisesti menevät eivät ole tässä luvussa.

Väliaikaisten työlupien saaminen on vaikeaa, koska työluvin täytetään vain tehtäviä, joihin ei kanadalaista ole kerta kaikkiaan löytynyt ja viranomaiset ovat tilanteen todentaneet. Joitakin harvoja työvoimapulasta kärsiviä tehtäviä on aika ajoin vapautettu markkinatilannetarkastelusta. Työlupia voi anoa vain työnantaja, ei siis itse Kanadaan aikova.

Varsinaista siirtolaisjärjestelmää on muutettu viimeisten viiden vuoden aikana työmarkkinapainotteisemmaksi. Kun aikaisemmin siirtolaiseksi pääsi (vuosia jonotettuaan) yleiskriteerit (pisteitä koulutuksesta, omasta varallisuudesta, sukulaisista Kanadassa, kielitaidosta ja nuoresta iästä) täytettyään, skilled workers -maahantuloluokkaa on nyttemmin rajattu kovan kysynnän ammatteihin.

Jos kanadalainen työnantaja on tehnyt sitoumuksen muuttohalukkaan ulkomaalaisen palkkaamisesta, ammattirajoitukset eivät ole voimassa. Alle 30-vuotiaille on tarjolla vuoden tutustumismahdollisuuksia työelämään Kanadassa. Hyvin varakkaille tarjotusta sijoittajien maahanmuuttoluokasta on luovuttu lähes kokonaan.

Jos työluvalla Kanadassa oleva haluaakin jäädä pysyvästi maahan, se on mahdollista Canada Experience Classin puitteissa, kunhan työtehtävä on virallisessa listassa mainittu. Alimpiin matalapalkkatehtäviin työluvilla palkattuja mahdollisuus muuttua siirtolaiseksi ei koske. Työluville on nykyisin myös viiden vuoden määräaikaiskatto. Sen toteuduttua työlupalaisen on joko lähdettävä pois tai anottava siirtolaisen asemaa.

YHTEISKUNNAN JA TYÖELÄMÄN OLOSUHTEET POIKKEAVAT SUOMESTA MELKOISESTI

Työelämän ja yhteiskunnan olosuhteet poikkeavat paljon Suomesta ja Länsi-Euroopastakin. Yhteiskunnan tarjoama ilmainen terveydenhoito on kaikille saatavilla ja myös perusterveydenhoidon tasolla toimivaa, mutta toisaalta koulutus on kallista, yhteiskunnan turvaverkko esimerkiksi työttömyyden tai sairauden sattuessa on paljon keveämpi kuin Suomessa ja työelämässä ammattiyhdistystoimintaa on lakisääteisesti vaikeutettu. (Ontariossa ammattiliiton tulo yritykseen vaatii henkilöstöäänestyksen ja vielä toisenkin äänestyksen puolen vuoden kuluttua. Liittokenttä ei ole kattava, esimerkiksi rahoitusalalla liittoa ei Ontariossa ole.)

Kattavaa ja huokeaa lasten päivähoitoa on vain Quebecissä, esimerkiksi Ontariossa keskituloisissakin perheissä toisen puolison kannattaa jäädä kotiin, jos lapsia on kaksi tai enemmän. Kouluttamattomien lastenhoitajien (”nanny”) palkkaaminen on yleistä ja edullistakin, koska työnantajavelvoitteet ovat kevyitä Suomeen nähden.

Suomalaisen kannattaa muistaa myös se, että koulutus on Kanadassa kallista. Yliopisto-opiskelu maksaa jo opetusmaksuina hyvin paljon ja karsii yliopistoihin menijöitä. Stipendijärjestelmät eivät korkeiden maksujen aiheuttamaa kynnystä juurikaan madalla. Valtion takaamia opintolainoja  saavat vain harvat, joten lainoille  yleensä tarvitaan henkilötakaajat.

Myös ammattikoulut ovat kaupallisia ja opetuksesta on maksettava suomalaisittain katsottuna uskomattoman paljon.   Jos  koulu menee vararikkoon kesken opiskelun, rahoja ei välttämättä saa takaisin.

Terveydenhoidossa Kanadassa on ”yhden putken järjestelmä”,   erillistä  työpaikkaterveydenhuoltoa  ei  tarvita, koska  kaikille yhteinen   perusterveydenhoito toimii  varsin hyvin.

Provinssien vakuutuskortilla voi itse mennä, mille lääkärille haluaa ja pääsee. Julkiseen vakuutusjärjestelmään kuuluvalta potilaalta ei saa periä maksuja, joten rahalla ei pääse ohittamaan. Lääkekuluja ja hammashoitoa ei kuitenkaan korvata.

Sairauden korvaavaa julkista päivärahajärjestelmää ei ole. Suomen kunnallisiin terveyskeskuksiin verrattuna Kanadan järjestelmä on palvelutasoltaan (mukaanlukien ystävällisyys luukulla) Suomen yksityispuolen luonteista. Sairaalat ovat alirahoitettuja ja vetoavat yleisöön lahjoitusten saamiseksi.

Koska yleinen terveydenhoito toimii, erillistä työterveyshuoltoa ei ole. Työnantajat kuitenkin usein maksavat hammashoitoa ja lääkekuluja, joita julkinen terveydenhoitovakuutus ei korvaa.

Todettakoon vielä, että Kanadan avioliittolaki on sukupuolineutraali. Kanada voi olla monille suomalaisille tulevaisuudessa myös tasa-arvoperusteinen valinta, jos  Suomessa korostuu keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen vanhoillisten valta-asema.

Linkin takana oleva Kanadan viranomaissivu tarjoaa tietoja maahanmuutosta. Siellä voi muuttoa harkitseva itse arvioida, täyttääkö muuttokriteerit. Hallituksen sivu ei kuitenkaan kerro Kanadan elinolojen puutteista Suomeen ja muuhun Länsi-Eurooppaan verrattuna.

Valtaenemmistö Kanadaan muuttajista tulee nykyisin Aasiasta, Etelä-Amerikasta ja Itä-Euroopasta. Laaja muutto Suomesta loppui 60-luvulla. Matalapalkka-aloille ei Suomesta kannata Kanadaan lähteä. Suomen työelämän tulisi takautua 50-luvun alkupuolelle, jotta matalapalkka-alan muutto olisi järkevää. Suomen työelämään  Sipilän hallituksen  toimesta  tulossa olevat heikennykset  eivät   vielä  vie lähellekään  Kanadan työelämän  todellisuutta.  Vallasta  syksyllä 2015  poistunut pääministeri  Harper ei suotta  kehunut  Kanadassa olevan  ”the most  flexible  work force  in the world” –  maailman joustavin työvoima.

http://www.cic.gc.ca/english/immigrate/index.asp

Mainokset

5 thoughts on “Töihin Kanadaan, mutta millaisiin olosuhteisiin?

  1. ”Kanada tarvitsee ja haluaa muuttajia.” Tätä lausetta aina tavallaan ihmettelen, koska sanotaan että Kanada tarvitsee muuttajia paikkaamaan työvoimapulaa, mutta sitten kuitenkin kriteerit päästä sinne ovat esimerkiksi omalla kohdallani niin mahdottomat, että vaikka halu lähteä olisi suunnaton, niin en täytä toivottuja kriteerejä. Olen 30-vuotias, FM-tutkinnon ranskan kielestä ja opettajan opinnot suorittanut nuori nainen joka en aio hankkia lapsia, mutta mahdollisuuteni päästä työskentelemään Kanadaan ovat lähes olemattomat. 😦

    • Vuosikymmenen alkuun saakka voimassa olleella pistesysteemillä ilmeisesti Teillä ei olisi ollut mitään ongelmaa muuttaa Kanadaan siirtolaisena (landed immigrant). Pisteitä sai koulutuksesta, kielitaidosta ja nuoresta iästä – sekä kylläkin myös sukulaisista Kanadassa. Jason Kenneyn siirtolaisministerikaudelta alkaen Kanada kuitenkin muutti sääntöjä työperäisemmiksi. Tuli ensin parinkymmenen ammatin lista, jonka taitajat pääsivät maahan suoraan pysyviksi asukkaiksi, siinä oli ammatteja putkimiehistä ravintolan kirjanpitäjiin. Sittemmin lista vielä supistui. Asumisoikeuden saamisen kynnys maksamalla/sijoittamalla nousi viime vuonna. Maassa jo asuvien siirtolaisten (etenkin suurten aasialaisryhmien) ääniä kalastelevat konservatiivit tiukentivat myös työluvalla Kanadaan menoa, koska jonossa vuosikausia odottavia aasialaisia (usein maassa jo olevien sukulaisia) suututtivat lyhyellä prosessilla Kanadaan tulevat eurooppalaiset work permit -holderit. Kenneyn aikana säädettiin toisaalta uusi Canada Experience Class, jonka puitteissa maassa opiskellut tai ainakin kaksi vuotta työluvalla ollut voi anoa siirtolaiseksi, jos nettoarvo (eli ikä ja terveys) oli ok. Aiemmin work permitistä ei ollut mitään hyötyä siirtolaiseksi anomisessa, vaan maassa työssä oleva oli samalla viivalla sellaisen hakijan kanssa, joka ei ollut koskaan Kanadassa käynyt. (Usein kehitysmaista tai Aasian teollisusmaistakin Kanadaan kelpuutetut tulevat maahan ensi kertaa vasta silloin, kun saapuvat pysyvän asukkaan paperit jo salkuissaan.) Edelleen pysyvän asukkaan oikeuden saa, jos kanadalainen työnantaja tekee sitoumuksen palkkaamisesta.

      Ranskaa osaavana, olisiko Quebecin omista ohjelmista jotain tarjolla? QC on hiljaisesti suosinut eurooppalaisia. (Virallisesti Kanada ei suosi mitään tulijaryhmää.) Jossain lehtihaastattelussa paikallinen asukas sanoi, että ranskaa osaavat sveitsiläiset olisivat ihan sopivia. Sellaisia vaan usein ole maastamuuttoa suunnittelemassa..

  2. Vähän huono maku kun joka suomalainen sovittaa valituksen joka tekstiin, täältä ”vanhoollinen hallitus”. Juuri tämän pessimistikansan takia tekisikin muuttaa pois kun yhteistyö ei onnistu.

    Suomalainen tervehtii vain bussia ja puhuu vain palauteboxiin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s